Kolme joulua Baskimaassa

 Toisin kuin Suomessa tyypillisesti, voi ruoka ja muut joulunviettoperinteet Espanjassa vaihdella kovastikin perheiden välillä. Kun meillä suomessa noin 90% varmuudella kaikki syövät pääruokana kinkkua voi Espanjassa perheen mieltymyksistä ja perinteistä riippuen joulupöytää koristaa juottoporsas, bacalao-kala, lammas tai vaikka hummeri pääruokana. Jouluruokana nautitaan myös usein keittoja.

Baskimaassa lasten on tapana saada lahjoja 24.12 Olentzerolta, Baskimaan omalta joulupukilta, tai 6.1 kolme kuningasta tuovat lahjat. Aikuiset myös antavat lahjoja toisilleen, mutta usein tapana on antaa yksi lahja henkilöä kohden ja ystävät usein hankkivat lahjat yhdessä. 24.12 perhe kuitenkin syö yhdessä ja se on tyypillisesti koko joulun kohokohta. Jouluaterialle oman perheen lisäksi saapuu myös muut lähimmät sukulaiset, tädit, sedät , isovanhemmat ja serkut. Jouluaterian paikka voi vaihdella vuosittain tai sitten perheellä on tapana nauttia ateria aina saman mummin tai tädin kotona, mutta kaikki auttavat aterian valmistuksessa tai tuovat tuomisia joulupöytään. 

Joulukuun puolessa välissä kapakat, koulut ja työpaikat järjestävät suuria herkkukoriarvontoja eli joululottoja. Yksi arpa maksaa eurosta pariin euroon ja muutaman onnekkaan on ilo viedä vaikka jouluaterialle noin 100euron arvoinen jouluinen herkkukori tuliaisiksi.

Olentzero - www.viajarporespana.net 

Espanjassa voi perheen olohuonetta koristaa pieni joulukuusi, mutta perinteisesti meidän joulupuumme asemasta perhe on yhdessä koonnut kodin keskeiselle paikalle pienen, nukketalon kokoluokkaa olevan jouluseimen, johon voi aina vuosittain lisätä valoja, koristeita tai raamatun nukkehahmoja. Kotona jouluseimi on kasattu yleensä olohuoneeseen piirongin päälle tai erilliselle pöydälle, ikkunan edustalle ja valaistu jouluvaloin. Aiemmin oli tapana lähteä kaupungin suurelle jouluseimelle yhdessä jouluaterian jälkeen, mutta nykyisin kirkon pystyttämälle seimelle kokoontuu vain vanhempi väki, joulumessun jälkeen. Bilbaossa kaupungin jouluseimi oli rakennettu kirkon sisälle. Baskimaassa jouluna lauletaan yhdessä lasten kanssa tai viinin rohkaisemana aikuisenmassa seurassa Olentzero-aiheisia joululauluja.

Olen tavannut Bilbaossa jo monia upeita ihmisiä ja meistä on ehtinyt tulla hyviä ystäviä. Kolme heistä on antanut blogini lukijoille kunnian tutustua hieman heidän perheensä tapaan viettää joulua Baskimaassa ja kurkistaa valokuvien kautta heidän jouluunsa.

Txanen joulu

Txane on ikäiseni baskityttö ja asuu vanhempiensa kanssa kerrostalossa kaupungin keskustassa. Aattoiltana heidän perheensä kokoontui syömään yhdessä ja vanhempien sisarukset perheineen liittyivät seuraan. Olohuonetta koristi tyylikäs pieni joulukuusi ja perinteinen jouluseimi. Heidän joulupöytänsä on yleensä hyvin merellinen ja tarjolla oli kalaa ja äyriäisiä. Tänä vuonna pääruokana tarjottiin etanoita paprikakastikkeessa ja bacalao-kalaa a la Vizcaína. Pöydästä löytyy myös muita herkkuja; hummeria, kalakeittoa, ilmakuivattua kinkkua, katkarapuhöystöä, viiriäisen munia ja paljon muuta...Ruokajuomana nautitaan ateriaan sopivaa viiniä, jota vieraat monesti tuovat tulessaan. Aterian jälkeen avataan lahjat.

bacalao-kalaa a la Vizcaína

etanat paprikakastikkeessa

kalakeitto

Julenin joulu

Julen on muutaman vuoden itseäni vanhempi vastavalmistunut historianopettaja, joka asuu vanhempiensa kanssa Portugaleten kylässä. Julenin perhe kokoontui tuttuun tapaan hänen tätinsä kotiin viettämään joulua. Heidän perheellään on tapana syödä isompi jouluateria espanjalaisittain 25.12 iltapäivällä, 24.12 illallisen sijaan, joka on tavallisempi Baskimaassa. Heidän pääruokanaan on perinteisesti lammas joulupöydässä. He nauttivat lammaspaistin lisukkeena oliiveja ja simpukka-kasvispiirasta. Ja ateriasta teki vielä juhlallisemman se, että mukana nautittiin hyvää viiniä ja Champagnea. Aattoiltana perhe kokoontui seuraamaan joulun perinteistä TV-ohjelmaa, jossa Espanjan kuningas pitää puheen ja kuuluisat Espanjalaiset laulajat esittävät joululauluja. Perinteisenä ohjelman pääartistinä nähdään Raphael, jonka mukaan ohjema on saanut nimensä - Gala Noche Buena con Raphael.

lammaspaisti

simpukka-kasvispiiras

Aitorin joulu

Aitor on päälle parikymppinen baskipoika, joka asuu vanhempiensa ja sisarustensa kanssa kerrostalossa Bilbaon keskustan ulkopuolella. Heillä on tavallisesti ollut kotona pieni jouluseimi, mutta tänä vuonna aika ei riittänyt sen tai kuusen pystyttämiseen. Heidän perheensä söi jouluaterian 24.12 illalla ja pääruokalajina oli lammasta. Oman perheen lisäksi myös hänen setänsä liittyivät aterialle.

Kaikkien ystävieni ja itseni puolesta

Zorionak Eta Urte Berri On!

(=Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta, baskiksi)

Art After Dark - ne suositut bileet Guggenheim museossa

Perjantaina 13.12.2013 suuntasin tämän lukuvuoden viimeisiin Guggenheim juhlallisuuksiin. Usein kuukauden ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna järjestettäviin iltamiin kokoontuvat niin nuoret kuin iäkkäämpikin väki, viini virtaa ja iltaa viihdyttävät tunnetut Dj:t Espanjasta tai kansainväliset tähdet. Tapahtuma on nimeltään Art After Dark ja se alkaa ilta kymmeneltä ja museosta on poistuttava aamu yhteen mennessä ja iltaa voi halutessaan jatkaa yhteen Bilbaon suurimmista klubeista eli Feveriin, museossa vierailleet pääsevät klubille ilmaiseksi sisään. Fever klubille joutuu ottamaan metron Bolluti metroasemalle ja siellä kävelymatkaa on noin kymmenen minuuttia.

http://fever.es/

Art After Dark liput maksavat 12€ henkilöltä ja lipun hintaan sisältyy vierailu Guggenheim gallerioissa - Liput on hyvä käydä ostamassa museosta edellisenä päivänä. 

singlesbilbao.es

Tämän kertaisena Guggenheim gallerian päätaiteilijana oli Antoni Tapies, jonka työt ovat minulle liian syvällisiä enkä niitä tälläkään kertaa, edes kahden viinilasillisen jälkeen voinut ymmärtää...  Art After Dark tapahtuman kanssa juhlittiin nyt myös Tapieksen 90vuotispäivää. 

http://aad.guggenheim-bilbao.es/en/

Museon  pohjakerroksessa oli juomatarjoilua ja drinkin sai hintaan 7€ ja viini kustansi 2€ lasilta, alkoholiton 3€ juomalta, tarjolla oli mm. apelsiini ja ananasmehua sekä laaja valikoima limsoja. Gallerioihin ei ollut luvallista mennä juomien kanssa eikä gallerioissa saanut kuvata.

Ensimmäinen kampaamo Bilbaossa testattu - ACQUA Peluqueros, Indautxussa

Indautxu, Al San Mames 34.

Oma raidoilla vaalennettu puolipitkä tukkanani kaipasi hieman juurikasvun piilotusta ja latvoista piti leikata huonot pois. Pelotti hieman mennä vaalentamaan pohjoismaalaista kuontaloani espanjanlaiseen kampaamoon, jos vaikka käyttävät liian vahvoja hapetteita ja tukka kärähtää. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan sain 40€ hintaan perus latvojen leikkuun ja vaalean raidoituksen.

Rubia con mechas = vaaleat raidat

Puntas abiertas = huonot latvat

Otin vielä vastaan tarjouksen ja sain maksamalla 20€ lisää kaksi bilekampausta ja manikyyrin, jotka voin käyttää kuukauden aikana.

Kampaamo oli sisustukseltaan tavallinen – ei hieno eikä huono. Kampaaja oli nuori nainen ja hoiti homman rivakasti ja kokemuksella. Olin tyytyväinen vaikka välillä kampa osui ikävästi korviin ja huomasin, että asiakaspalvelu ei toiminut kuin Suomessa, vaan jos yksi kampaaja oli myöhässä omasta aikataulustaan, toinen hyppäsi puikkoihin ja hoiti homman loppuun eikä siihen ollut kellään sanomista. Asiakkaat myös joutuivat odottamaan, jos henkilökunta vaihtoi tärkeitä kuulumiasia toistensa tai edellisen asiakkaiden kanssa eikä tästäkään auttanut valittaa vaan piti vain odottaa….

Baskimytologiaa: Mari-noita

Baskimytologia on peräisin ajalta ennen kristinuskoa ja osa baskien perinteisistä tavoista on säilynyt tähän päivään asti ja sulautunut yhteen kristinuskon kanssa Baskimaassa. Bilbaossa osa matkamuistoista ja katukuvan koristelusta perustuu vanhaan baskimytologiaan, joten makailijan on hyvä tietää asiasta jotain.

'

Baskimytologiassa on muutama päähahmo, joiden ympärille tarinat, uskomukset ja perinteet rakentuvat.

MARI

Muita nimiä: MARIMUR, MARIBURUTE, ANBOTOKO DAMA...

mitologiadevasconia.amaroa.com

Mari on baskimytologian yksi tärkeimmistä hahmoista. Useimmiten hän näyttäytyy kuolevaisille kauniin naisen hahmossa. Mari on maan feminiinein ilmentymä ja noita, joka asuu luolissa, syvissä kuopissa tai maan alla. Hänen asumuksiinsa ei sopinut tunkeutua tai siitä seurasi rankaisu.  

Mari-noitaa palvottiin ennen vanhaan pienissä kylissä. Hän on baskien luontoäiti, maan kuningatar, jolta pyydettiin hyvää onnea maanviljelykseen. Mari on perinteisesti kuitenkin oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden jumalatar. Marin rankaisua pelättiin erityisesti jos kyläläinen oli mennyt varastamaan tai valehtelemaan, mutta Mari ei kuitenkaan palkinnut hyvistä teoista. Mari rankaisi myös niitä epäonnella, jotka eivät uskoneet häneen.

Nykysin Baskimaassa on tavallista pukeutua polttareissa Marijaia asuun. Jaia = juhla. Nainen pukeutuu polttareissa noidaksi ja usein selkään on teipattu reppu, josta sojottavat harjanvarret, joiden kärjissä kumihanskat, että vaikuttaisin siltä kuin morsiamen kädet olisivat kokoajan riemusta ylhäällä.

Kuolevaisen ja Marin kohtaamisista on monta tarinaa, mutta yksi tunnetuimmista on Amezketan legenda.

Tiivistettynä tarina menee seuraavasti;

Oli aika, jolloin Mari oli ollut seitsemän vuoden ajan poissa kotiluolastaan Txindoki-vuoren kupeesta. Eräänä päivänä taivaalle ilmestyi hevosen muotoinen pilvi ja alkoi sataa kaatamalla. Kyläläiset tiesivät heti, että Mari oli palannut seudulle.  

Hänen luolansa Marizulo tai ”sima de Mari”, joka tarkoittaa Marin kuoppaa oli vuorattu kullalla ja jopa huonekalut olivat puhdasta kultaa.

Eräänä kauniina aamupäivänä nuori nainen nimeltään Kattalin Amezketa oli vuorella kaitsemassa lampaitaan. Päivän päätteeksi kun Kattalin kokosi lampaitaan, hän huomasi yhden puuttuvan. Hän päätti olla rohkea ja varoituksista huolimatta kiivetä ylemmäs vuorelle etsimään lammastaan vaikka tiesi Marin asuvan tämän Txindoki-vuoren luolissa. Pian hän löysi lampaansa vuoren luolan suuaukolta ja suuaukon vieressä seisoi kaunis nainen, Mari.

Mari kysyi Kattalinilta lempeästi onko tällä perhettä ja tyttö vastasi, että hänen lampaansa ovat hänen ainoa perheensä. Mari ehdotti, että jos Kattalin jäisi hänen luokseen seitsemäksi vuodeksi häntä palvelemaan, Mari tekisi tytöstä rikkaan.

Kattalin suostui ja vuosien mittaa kun Kattalin auttoi Maria,  Mari opetti tytön kehräämään, tekemään leipää, hän opetti hopean taikavoimia, kuinka puhua eläinten kieltä sekä monia muita taitoja.

Seitsemän vuotta vierähti kuitenkin nopeasta ja kun viimeinen aamu koitti, Mari kehui tyttöä kuinka kuuliaisesti tämä oli pitänyt lupauksensa palvella häntä luolassa. Mari päästä tytön lähtemään ja antoi tälle kiitokseksi suuren lohkareen hiiltä. Tyttö pidätteli itkuaan, sillä Mari oli luvannut tehdä hänestä rikkaan ja seitsemästä vuodesta jäi käteen vain kimpale hiiltä, tyttö ei kuitenkaan uskaltanut väittää voimakkaalle Mari-noidalle vastaan.

Kun Kattalin astui ulos luolasta, muuttui hiili kuitenkin puhtaaksi kullaksi kun auringon valo osui siihen. Tytöstä tuli rikas ja hän osti kylästä kaiken haluamansa eikä hänen kuuna päivänä tarvinnut ottaa käskyjä vastaan keneltäkään.

Nykynuoret Baskimaassa ovat harvoin kiinnostuneita omista perinteistään, mutta moni muistaa lapsuudesta kun äiti iltasadun päätteeksi totesi 

”Izena duenak izana du” =  ”Kaikki, jolla on nimi on olemassa”

Tarina ja tietoa Mari-noidasta olen kääntänyt suomeksi teoksesta Euskal Herriko personaia mitologikoak, jonka on kirjoittanut Koldo Alijostes Bordagarai. Teos on alkuperäisesti espanjaksi ja baskiksi. Lisätietoja olen myös saanut rakkaalta baskinkielen opettajaltani.

Jos espanja luistaa ja haluat tietää lisää baskimytologiasta, tässä oiva linkki: 

mitologiadevasconia.amaroa.com

Aurinkoinen joulukuun päivä Bilbaossa

Baskimaan Joulupukki - Olentzero

Nyt kun ollaan päästy joulukuuhun niin ajattelin kirjoittaa hieman Baskimaan joulusta ja baskimaan joulupukista Olentzerosta. Haluan päästä joulutunnelmaan vaikka lämmintä on vielä kymmenen astetta eikä lunta tietenkään sada, vaan vettä sitäkin enemmän.

-Ensinnäkin Baskimaassa tai yleisesti Espanjassa ei ole joulupukkia vaan kolme kuningasta Los Reyes Magos tuovat lahjat. Bilbaossa 5.1 illalla on suuri kulkue kaupungin keskustassa, jossa kolme kuningasta heittävät karkkia lapsille.

Jos perhe on hyvinkin ”baskihenkinen” Olentzero tuo lahjat 25.12 ja 26.12 välisenä yönä. Olentzero on vanha, nokinen ja parrakas hiilityöntekijä, joka asuu vuorilla koko vuoden ja jouluksi hän laskeutuu alas kylään jakamaan lapsille lahjat. Hän tuo lapsille lahjat savupiipusta yöllä kun he nukkuvat, joten lapset eivät voi häntä nähdä, mutta nykyisin Olentzero vierailee baskikouluissa ennen joululomien alkua, jolloin myös lapset pukeutuvat perinteisiin baskiasuihin ja tervehtivät Olentzeroa ja laulavat tämän kanssa.

Olentzeron hahmo on hieman hiprakassa oleva, txapellapäinen (txapella = baskeri) vanha ukko, joka usein kantaa toisessa kädessä viinipulloa ja toisessa kädessä hänellä on vaellussauva, jota hän tarvitsee kiivetäkseen takaisin vuorille jaettuaan lahjat. Lahjat lapsille hänellä on olalla mustassa säkissä. Joskus Olentzerolla on mukana aasi, joka auttaa kantamisessa. Olentzeron vaatteiden väritys on usein mustaa, sinistä, valkoista ja ruskeaa.

Olentzero on baskimytologian hahmo ajalta ennen kristinuskoa, mutta ajan kuluessa häneen on liitetty kristinuskon piirteitä ja monissa lauluissa Olentzerosta mainitaan myös Jeesus.

Riippumatta siitä, kuka tuo lahjat lapsille Baskimaassa ja koko Espanjassa tärkein päivä joulussa on Nochebuena 24.12, jolloin perhe kokoontuu syömään illallista yhdessä. Aiemmin oli tapana illallisen jälkeen mennä yhdessä Jouluseimelle, joka oli rakennettu koristeelliseksi kaupungin keskustaan tai pääkirkon sisälle, mutta nykyisen vain vanhempi väki tekee niin.